EKOPRINTTAUSTA

Juhannuksen alla aloitin kesän ensimmäiset värjäyskokeilut. 

Minulla oli keväällä lumen sulattua kerättyjä ylivuotisia tammen ja vaahteran lehtiä, eukalyptusta sekä tuoreita kasveja. Halusin kokeilla, miten talven yli olleissa lehdissä oli tanniini säilynyt.

Tanniini on aine, joka lisääntyy kasveissa syksyä kohti, ja mahdollistaa tummien sävyjen siirtymisen kasvista värjättävään materiaaliin. Lisäksi tietyt kasvit sisältävät enemmän tanniinia kuin toiset. 

Ensimmäisenä puretin erilaisia puuvillakankaita värjäyskuntoon. Puuvillalle parhaan tuloksen antaa alumiini-asetaattipuretus. Tässä postauksessa kokeilin ensimmäistä kertaa puuvillatrikoota (ilman lycraa), josta olisi kiva tehdä itselle vaikka t-paita.

Ilman eri purettamista voi värjätä eläinperaisiä kuituja kuten villaa ja silkkiä. Kasvikuidut tarvitsevat aina esipuretuksen.

Keräsin pelkkiä metsäkurjenpolvia, joiden tiedän olevan tanniinipitoisia ja hyvin väriä antavia kasveja. Höyrytyksessä mukaan tuli kuitenkin pesemättömästä mehumaijasta vanhaa sinipuuta....

Kuivumisen jälkeen sinipuu näyttää sen verran kivalta, että taidan lisätä sitä muuallekin kankaaseen. Näin nuoret lehdet antoivat yllättävän paljon keltaista väriä. Ehkä liikaakin minun makuuni. Mutta onneksi värjäystä voi jatkaa ja kehitellä vielä eteenpäin. Näihin sopisi esimerkiksi rautavihtrillissä liotetut lehdet, jotka antavat tummia muotoja, ja sitten se sinipuuliemi, josta tulee kivaa violettia.

Laitoin ylivuotiset lehdet yöksi likoamaan, ja jatkoin seuraavana päivänä paperin värjäämisellä. Paperina käytin 200g akvarelliarkkeja.

Keräsin mukaan vertailun vuoksi myös tuoreita kasveja. Värien kiinnityksen paperiin tein uunissa  teräsvuoassa keittämällä arkkeja rautavihtrilli-vedessä. Siitäkin kerron joskus toiste enemmän. 

Lopputuloksena totesin, ettei ylivuotisissa lehdissä ollut säilynyt väriaineita niin paljon, että kannattaisi niitä kerätä ja säilyttää. Sävyt olivat hennon pastellisia ja lähinnä rauta erottui niistä. Tuoreilla lehdillä tuli paperiinkin hyvin keltaisia sävyjä. Ei siis ole ollut mikään kiire näköjään värjäyksien kanssa vielä, vaikka olenkin surrut ettei aikaa ole ollut aiemmin. 

Ylimmässä kuvassa näkyy hyvin ero kuivien ja tuoreiden lehtien välillä. Vasemman puoleinen arkki on kuivilla ylivuotisilla lehdillä tehty, ja oikean puoleinen tuoreilla. Toki lehdet ovat eri kasveista, mutta vasemmalla on kuitenkin sekä tammea että pajua, jotka molemmat toistavat yleensä värit vahvasti. Keskimmäisen kuvan ahomansikka on myös yksi mun lempikasveistani. Toinen lehti on punalehtisestä koristeomenapuusta 'Rudolf'. Sitä on myös alimmaisessa kuvassa kurjenpolven ja pihlaja-angervon kanssa.